Miksi vihaan facebookia?

Facebook on moraalin, itsetunnon ja yhteiskunnan tuho!!! Miksi mun pitää kertoa kaikille puolitutuille kun lähen juhlimaan, olen väsynyt tai syön maksalaatikkoa. Miks mun pitä esittää että mulla on 500 kaveria kun suurin osa niistä on kerran tavattuja puolitutuja. Ja ehkä hei en haluu kaikkia entisiä hoitojani sinne kaikkien katottavaks! Ja mikä tällä hetkellä nyt rehellisesti sanottna itseäni eniten ottaa päähän on se ettei ihmisillä ole enää mitän yksityisyyttä. Itse olen kyllä yksityisyydestäni netissä pitänyt huolen. Mua haittaa se että voin facebookista lukea ihmisistä tietoja joita en haluais tietää, ja joita mun ei kuuluis tietää!!

Noniin eli selasin tossa yhden ihanan uuden tuttavuuden profiilia ajassa vähän taaksepäin ja löysin sieltä sen entisen tyttöystävän. Yhyy en mä tätä ois halunnu nähdä. Ja se oli helvetin kaunis ja joku tanssija, olenko mä mitään sen rinnalla? Ja ne on eronnu vakavasta suhteesta vasta jotain 3-4 kuukautta sitten. Eli se ei oo vielä voinu päästä yli siitä naisesta. Ja tuskin etsii vakavaa suhdetta niin pian. Se kun oli niin lupaava ihan poika, niisk... No oma vika, kannattiko olla utelias? Jokatapauksessa ennen kirottua facebookia tää ei ois ollu mahdollista.

Viikonloppu

Taas on yhdestä viikonlopusta selvitty. Tää viikonloppu menikin pitkälti töiden parissa. Mutta olihan sitä tietysti vähän viihteellä pakko piipahtaa. Koin jännittävän kokemuksen olla selvinpäin baarissa, kun en töiden takia voinut paljon juoda. (no pikkasen join vaan) Nyt ei oltu kyllä missään keskustan klubilla vaan paikallisessa pikkubaarissa, jossa oli jotkut jumputi jumputi -teiniteknobileet. Siis sehän oli aivan kauheeta! Oliko se vaan niin kauhee paikka vai onko baarissa oikeesti aina sellasta, jos vaan on selvinpäin, niin että voi tehdä havaintoja ympäristöstään?!

Siis musiikki soi aivan törkeen kovalla, siel ei oikeesti pysytyny yhtään juttelemaan, no ei kyl baaris yleensäkään mut ei se oo aikasemmin haitannu mua niin kovasti. Yleensä oon enemmän toiminnan ku puheen kannalla. ;) Ja sit siel oli ihan pimee ja aivan sairaasti sitä savua, näki ehkä metrin eteensä. Ja sit porukka on aivan päissään, teinit tönii ja kaatuilee lattioille. Baaritiskillä hirvee ruuhka. Ja aikakin kulu paljon normaalia hitaammin, no tota en kyl ihmettele, kännissä kun aika tuntuu menevän satakertaisella nopeudella. Tollastako se aina on, mut siitä vaan tykkää kännissä! Niin kai sitten, pitää vaan katsoa ettei toiste joudu baariin selvänä :D Noei, ihan kiva oli käydä, ja hyvin jaksoin tehdä töitäkin yöllisistä retkistä huolimatta. Ja nyt kun on ahkerasti tehnyt töitä viikonlopun, niin voi varmaan palkita iltsensä yhdellä arkikännillä. :)

Kaverille kans

Vielä Danielista. Tutustuin siihen noin kaks vuotta sitten kun tapailin yhtä tyyppiä, joka oli Danielin hyvä kaveri. Se meijän juttu ei kauaa kestäny, mut Danieliin ja muihin sen kavereihin törmättiin aina baareissa ja kaikkialla. Danielin yks toinen kaveri taas on ollu ihastunu muhun melkeen sen kaks vuotta (ehkä, voi olla että kuvittelen senkin :D) tai ainakin se jotain yrittää aina kun nähdään. Kesällä viimein vähän niinku lämpenin sen yrityksille ja vietettiin iltaa yhdessä, vaihdettin numeroitakin, mut ei se sit koskaan soittanu (huh). Ja nyt sit aloin heruttaa itse Danielille. Viime yönä näin sellasta unta ett iskin samasta kaveriporukasta neljännenkin jätkän! Oon aika reilu kun annan kaikille tasapuolisesti. ;D Kenellekään noista en oo kyl oikeesti edes antanu.. pelkkää herutusta.

Herutusta Herkussa

Okei, viime perjantaina vähän räjähti, niin kun Margarita edellisessä postauksessa jo vähän valottikin. Se on se kontrolli perkeleissöns, mihin se aina katoaa!! Oltiin tosiaan Herkussa ja ihan selvänä (suht selvän olosena) tilattiin minttushotit ja siin baaritiskillä kateltiin ett ei vita mikä teinihelvetti. Seuraava selkeämpi muistikuva mulla onkin sitten baarin ulkopuolelta kun yritän pukee jollekin tuntemattomalle jätkälle takkia päälle. :DD No mut se oli sentään ihan viatonta, mä vaan katoin et sil on kylmä kun se kännissä toikkaroi siellä pihalla ilman takkia. Muuta viatonta sinä iltana ei sit tainnu tapahtuakaan. Nykyään aina jos oon kännissä niin iskee hirvee herutusvaihde päälle. En tajuu miks..? Ja kun on ihan tiedottomassa tilassa niin ei pysty yhtään hillitsemään.

Jotain siinä välillä niiden muutamien tuntien aikana oli kuitenki tapahtunu, ja mul on sellanen tunne ett se on jotain tooosi noloa. Pelottavia flash backeijä vaan tulee koko ajan. No siis muistan vielä et tavattiin alkuun pari kaveria, joihin ollaan tutustuttu näillä meijän ryyppyreissuilla. Tai ainakin toinen niistä on sellanen, olkoon vaikka Daniel, jonka kaa oon jutelu kaikenlaista ja ollaan vietetty aikaa yhessä ja joka on mun mielestä tosi kiva, KAVERINA. En siis oo millään lailla kiinnostunu siitä, enkä usko että sekään musta. Se on vaan sellanen kiva tyyppi jonka kanssa hengailisin mielelläni jatkossakin. Mut kun en enää kehtaa!!

Mentii sit tietty moikkaamaan kundeja ja mä heti suoraan sanoen hyökkäsin tän Danielin kimppuun ja alotin vuosisadan herutuksen! Taisin olla aika kiihkee. ;D Hyi helvetti kun vaan ajattelenki ett miltä mun tanssimuuvsit on mahtanu näyttää. Mä varmaan vaan jotenki niin innostuin ku mä huomasin, ett Danielilla alko seistä. Voi myös olla että kuvittelin koko stondiksen (latinankieliseltä nimeltään Ylösnousemus). Mut siis sen vika! Ja jos se vttu tulee mulle joskus aukomaan päätään kyseisestä illasta ni mä muistutan sitä ett se tais tykätä!! No en kyl koskaan tuu mainitsemaan asiasta, ja toivon ettei Danielkaan. Nyt en haluu nähä kyseistä jätkää vähään aikaan. Mut ku siihen törmää vähän väliä! Käydää vissiin liikaa samoissa paikoissa. Nyt täytyy ettii jotain uusia kivoja baareja, koska en enää kehtaa näyttää naamaani tutuissa paikoissa. :D

Nii mut miten siis päädyin sinne pihalle yksin. (Thank god päädyin!) Sitä en muista! Täytyy kyl arvostaa ett Daniel oli sen verran herrasmies ett ei tehny mitään mitä herrasmies ei tekis. Vaik en kyl tiedä oliks se edes ollu herrasmies vai lemppasinko mä sen vaan. :D No ei kai sillä väliä, pääasia että homma loppu siihen ja päädyin turvallisesti yksin kotiin.

Ja nyt kun olen päässy purkamaan ahdistukseni niin voin taas alkaa miettiä seuraavaa biletysiltaa, sehän vois olla vaikka tänään. :)

Kolme nuorempaa poikaa

Mikä on siinä että nuoremmat pojat vetävät niin paljon puoleensa (humalassa), vaikka hyvä että sellaiset edes baariin pääsevät (pääsevät tietysti isoveikan papereilla). Ja mikä siinä on, että kun tarpeeksi juo alkoholia, niin ei muista yhtään mitään illan tapahtumista ja kontrolli katoaa totaallisesti. Mikä on siinä, että Whiskeyn kanssa herätään vuorotellen random pikkupoikien vierestä. Ok, minä herään, turha tähän on "viattomia" sotkea..

Oltiin eilen Whiskeyn kanssa mukavissa känneissä ja käveltiin jonnekin ihan random mestaan etsiessämme baaria, edes ajattelematta asiaa. Sitten vasta paikanpäällä, jossain fucking Erottajalla tajuttiin sijaintimme ja oltiin, että hetkonen mitä me täällä tehdään, miten me tänne tultiin. Fuking weird!! Käveltiin takaisin maailman pahimpaan teinihelvettiin, eli siis Simonkadun herkkuun ja löydettiin melkein tasoistamme seuraa.
Ainiin, käytiinhän me alkuillasta Alessakin, ja siellä hahahha maailman vittumaisimmat, ilkeimmät, oksettavimmat poket antoivat meille takit suoraan päälle, kun lähdettiin sieltä pois. Meillä on Whiskeyn kanssa hyvä vaikutus ihmisiin, erityisesti ovimiehiin.

On muuten kivaa, että on syksy, vaikka ulkona on jäätävän kylmä. Ei kuitenkaan ihan niin jäätävää kuitenkaan, kuin silloin, kun herää kolmen itseä nuoremman pojan kanssa samasta kämpästä..

Kiitos, ja kuitti.