Baariarvosteluja - Helsinki

Huuma/(Hurmio)

Entinen legendaarinen Onnela on enää vain nuupahtanut, loppunkulutettu Huuma. Sedulat on sellasia että kun oot yhden nähny, oot nähny kaikki. Huuma on kuitenkin kaikista seduloista se tyypillisin perussedula. Mutta hyvät bileet on taattu keskiviikosta lauantaihin. Aina porukkaa ja kaikenlaisia ihmisiä, enimmäkseen kreisibailausmielellä liikkeelle lähteneitä. Tässä baarissa saattaa pöydät olla tyhjillään ja tanssilattia pullollaan. Monta eri huonetta ja monipuolisesti erilaista musiikkia suomipopista teknojyskeeseen, ainakin viikonloppuisin tarjolla. Suomipop-puoli on Huuman parasta antia, siellä saa tanssia pöydillä ja niillähän tunnelma tiivistyykin usein parhaiten. Miinusta siitä että suomipuolen biisivalikoima on erittäin suppea, sama soittolista pyörinyt varmaan kolme vuotta. Ja varo ettet tipu pöydältä, se sattuu. (Paitsi jos olet tarpeeksi kännissä, niin sitten ei satu.) Perinteisesti poket ovat olleet mukavia, mutta poikkeuksiakin löytyy. Paljon ulkomaalaisia.


Simonkadun Herkku

Jos olet syntynyt ennen vuotta -93 tai olet muuten vaan alaikäinen, Herkku on paratiisisi. (Käy myös, jos tykkäät nuoremmista pojista, tai tytöistä.) Jos taas olet vanhempi, varaudu siihen että henkilökunta nauraa sinulle päin naamaa. Sisustus on hauska, retron suomihenkinen. Oikein siistit tilat oksentelevista ja kaatuilevista teineistä huolimatta. Tanssilattioilla soi monipuolinen musiikki ja alakerrasta löytyy jopa karaoke. Iso miinus vessoista. Sopivat kyllä sisustukseen muistuttamalla ulkohuussia, mut siis hei, seinistä näkyy läpi! Jos haluat viettää tyylikkäästi iltaa ja pissata rauhassa, käy ennen baariin tuloa vessassa siinä Svenska Pubbenilla.


Tivoli

Melko uusi tulokas helsingin yössä on ollut positiivinen yllätys, palvelee viikonloppuisin. Teinivaroitus, mutta saattaa Tivolista löytää vanhempiakin juhlijoita. Klubin puolelta pääsee myös kätevästi salakäytävää Roskan puolelle, jos alkaa meno tuntua liian fiiniltä. Mukavat ovimiehet.


Tiger

Tavallisista yökerhoista ehkä se hienoin. (En oo kovin hienoissa ilmeisesti käyny.) Jo pelkkä sijainti Helsingin katolla tuo baaritunnelmaan glamouria, ja kai sitä imagoa on tarkoituksellakin yritetty luoda. Mitään todellista luksusta Tiger ei toki ole, mutta ainakin sinne saa pukeutua näyttävästi ja tällätä itseään mielin määrin. Keskiverto sedulaa hieman kalliimpi, ja vippiovesta keskivertoa vaikeampi päästä sisään. Ikäraja on 22 ja toisinaan siitä myös pidetään kiinni. Tigerissa käy paljon ulkomaalaisia, mutta yleensä hyvinkäyttäytyviä sellaisia. Kahdesta kerroksesta ylimmäisen tanssilattia täyttyy heti alkuillasta, mutta alakerran teknovivahteisella tanssilattialla riittää tilaa niin kauan kunnes baari on tupaten täynnä. Tällä klubilla parasta on terassit. Lämpölamput varmistavat rennon pitkät tupakkahetket ja tupakoimattomatkin viihtyvät samassa seurueessa, kun ei tarvitse ahtautua pieneen haisevaan koppiin. Juomatkin saa ottaa mukaan ja mukavilta penkeiltä voi katsella alas kaupungin yöhön, musiikki kuuluu juuri sopivalla volyymillä, keskustelu onnistuu, jos vain terassi ei ole täynnä toistensa päälle huutavia humalaisia.


Ale pub

Ensivaikutelmani Alesta jokunen vuosi sitten oli erittäin huono, mutta ajan kanssa olen suorastaan oppinut rakastamaan tätä Kaivopihan rähjäistä kellaritilaa. Alkuun henkilökunta vaikutti tylyltä, kunnes tajusin, että Alessa heitetään hurttia läppää asiakkaiden kanssa - ja heidän kustannuksellaan. Loppujen lopuksi Alessa on oikein rento henkilökunta, ja täältä löytää baarimikon, joka on oikeasti pokattavissa. Päälleen ei kannata laittaa parasta, koska vaatteisiin tarttuu Alen ominaistuoksu, fairynkirpsakka oksennus, joka paikoin on tyrmäävän voimakas. Kossukolaansa on turha toivoa sitruunaviipaletta, ole onnellinen, jos saat sen puhtaasta lasista. Mutta onhan se halpa. Viikolla kannattaa suunnata Aleen, mutta viikonloppuisin on toki Helsingissä parempaakin tarjolla.


Redrum

Ei heikkohermoisille. Painajainen. Huumeluola. Rähjäinen, sotkuinen, pelottava. Valtaosa asiakkaista ulkomaalaisia. Biletystyylissä myös vivahteita vieraista kulttuureista. Tänne ei kannata eksyä liian kännissä, sisään mieluiten luotettavassa seurassa.


DTM

En kuulu baarin vakioasiakkaisiin, mutta sen oloinen paikka, että siellä voisi vaikka joskus vielä käväistä. Rennon oloinen kubi, sopivan rähjäinen mutta silti siisti. Ihana tanssilattia, siis nimenomaan se lattia, siihen jää jalanjäljet näkymään hetkeksi.